Heipparallaa vaan<3

Aikaa on kulunut nyt 3kk 11 päivää kun viimeksi sain aikaiseksi kirjoittaa yhtään mitään. Aiheita olisi ollut melkein joka päivä, mutta illalla sitä on loppujen lopuksi niin väsynyt että saa vain kaatua sänkyyn. Nyt kun olemme 4:28 edelleen pojan kanssa hereillä, niin ajattelin purkaa turhautumistani come backilla.

Muutetaaanpas vähän teemaa, nyt kun olen ollut 37 viikkoa raskaana ja saanut syliini täydellisen pienen pojan, on minun aika esitellä Jerry Aatos Oskari!

Sitten pieni takaisinheitto maanantaille. Meillä oli 3kk neuvola ja saimme samalla ensimmäiset rokotteet. Pituutta meillä oli 59,8cm (46cm) ja painoa 5620g (2960g). Hienot mitat pienellä miehellä. Neukkari ei koskaan löydä pojasta huonoa sanottavaa vaan kaikki on aina mallillaan. Mutta nyt perehdyttiin ikenessä olevaan valkoiseen pattiin sekä kireään kielijänteeseen. Neukkari kutsui lastenlääkärin paikalle joka käski varata ajan hammaslääkärille.

Kotiin päästyämme oli poika hieman nuutunut eikä oikein oma itsensä. Ja seuraavana aamuna syykin selvisi. Rokotteista nousi meille 38 asteen kuume. Laitoin aamulla supon pojalle ja illalla hän sai nestemäistä paracetmolia. Kuin taikaiskusta tiistaina kuume oli poissa.

Sain torstaina soitettua hammaslääkäriin ja saimme samalle päivälle peruutusajan 13:55. Aika tuli ja menimme hoitohuoneeseen, patti ikenessä tutkittiin ja se osoittautui helmihampaaksi. Seuraavaksi kielijänne sai leikkaustuomion ja se tapahtui seuraavan 10min sisään. Itse hammaslääkäri pelkoisena ihmisenä jouduin istumaan tuoliin poika sylissäni. Sitten toinen täti otti pojasta lujan otteen ja käski minua tekemään samoin. Seuravaksi toinen avasi pojan suun ja leikkasi jänteen. Huutohan siitä tuli mutta poika rauhoittui paljon ennen äitiä. Pääsimme pois ja suuntasimme kotiin. Jerry oli ihmeissään tästä uudesta ihmeellisyydestä suussa, mutta sen käyttö aiheutti vielä hieman kipua. Kipuilun takia poika sai illalla nestemäistä paracetamolia. Nyt tänään perjantaina poika on kuin uudesti syntynyt. Tosin olemme edelleen varttia vaille viisi hereillä, mutta taidampa tietää syyn tähänkin.

41+1!

Aikaa on kulunut niin valtavasti, että on aika kirjoitella meidän perheen kuulumisia.

Kävimme siis neuvolassa 8.7. Meillä oli tätinä sijainen, mutta silti saimme kuulla kaiken mitä halusimme. Heijasteet kaikki täysin kunnossa ja poika kantaa mallikkaasti jo hetken päätä. Painoa oli 3345g eli yhdeksässä päivässä 325g. Pituutta 18 päivän aikana Papu oli saanut 4,3cm ja pituus oli 50,3cm ja pipokin oli kasvanut kaksi senttiä eli nyt 36cm. Kaikinpuolin siis iso möhkäles hän on. Vaikkakin hän huusi lähes koko neukun ajan saimme kaiken katsottua. Lopuksi Aksu ja Papu lähtivät jo kohti autoa ja me sovimme tädin kanssa että minulle laitetaan jälkitarkastuksessa 17.8 kuparikierukka sekä otetaan papanäyte.

Muita kuulumisia. On päiviä kun itse tekee mieli mennä ulos ja painaa pää vasten kasvoja sekä itkeä. Tälläisiä päiviä ovat ne kun olemme molemmat valvoneet koko yön. Joskus Papu huutaa 22-00 täyttä kurkkua ja mikään ei sillon kelpaa. Vuorotellen me kävelemme huutava poika sylissä koko yön koittaen keksiä jotain keinoa jolla poika rauhoittuisi. Joskus keksimme uuden keinon joka havaitaan hyväksi ja saamme nukkua muutaman tunnin. Meillä on toiminut mm - kohtuäänien kuuntelu, kapalointi, ihokontakti+spotifyn räppilista, ja sängyn lämmitys. Joskus on päiviä kun kaikki kelpaa, ihan sama vaikka laskisi pojan yksin lattaille niin kelpaisi varmasti. Silloin kun on hyvä päivä molemmat nauttivat olostaan ja olemme kaikki onnellisia. Vielä kun Aksu on lomalla on suht helppoa, koska voimme jakaa yösyötöt ja yöhuudot keskenämme. Kun Aki palaa elokuussa töihin olen hieman huolissani kuinka arki alkaa rullata.

Saimme viettää Akin kanssa elämämme ensimmäisen lapsivapaan viimeviikon lauantaina. Papu meni anopille eli mummolleen hoitoon. Kun lähdimme ilman poikaa kotiin, minä itkin koko matkan kotiin. Käskin Akin kerätä kaikki Papun tavarat piiloon, sillä kaikki ne saivat minut uudestaan ja uudestaan itkemään. Kun kaverimme tulivat paikalle ja aloimme viettää iltaa sain pikkuhiljaa koko paketinkerättyä ja stopin babybluesille. Kävimme kuuntelemassa Petri Nygårdia ja sitten menimme yökerhoon. Meille tämä aika ei ollut pelkkä ryyppyreissu vaan todellinen irtiotto arjesta. Saimme aamuyöstä pitää niin paljon meteliä kun makkarissa voi ja sitten käpertyä toisiimme nukkumaan. Saimme nukkua niin pitkään kun unta vain riitti ja syödä kerrankin lämpöisenä ruuan. Vaikkakin meillä oli kaikinpuolin kiva ja mukava ilta, niin oli vain ihana hakea meidän oma vauva kotiin.

Äitiys ei aina ole ruusuilla tanssimista, eikä edes aina kivaa mutta ei sitä kukaan varmaan poiskaan antaisi. En minä ainakaan<3!

39+0!

Ajattelin päivitellä Papun kuulumisia pitkästä aikaa.

Meillä aloitettiin tänään perheen yhteinen kesäloma. Toisinsanoen Aksulla alkoi loma ja nyt saa äitikin levätä. Päivät meillä nukutaan oikein tosi hyvin ja herätään noin kahden tunnin välein tissille. Mutta kun pimeä laskeutuu pikkuhirviö herää. Yöllä me vaan syötäis eikä nukuttais ollenkaan. Tänään ollaankin kokeiltu olla hereillä niin paljon kun vaan mahdollista.

Meijän päivä on tänään sisältänyt nukkumisen ja tissittelyn lisäksi uskilamummun ja vaarin kyläilyä kun vaari ja isi hakivat viialasta meille kaidepuita. Kahvittelua ja juoruilua anopin kanssa. Miehet tulivat kotiin ja pian siitä vanhukseet lähtivät. Äiti päätti jättää pojat keskenään ja painella maate. Tänään otettiin ensimmäiset D-vitamiini tipat ja kyllähän ne sitten kävi vattalle. Meillä siis ilta huipentuu vatsanväänteisiin ja itkunsekaiseen uneen. Toivottavasti eivät vaivaa kauaa, tai löytyisi sitten uudet tipat<3

Papulla perjantaina neuvola joten sillon lisää meiltä<3!

38+2!

Joo meillä ollaankin sitten koko helkkarin yö valvottu. Poika ei olis millään tahtonut nukkua ja äitikin siis nukkui pienissä pätkissä yhteensä reilun tunnin. Aamulla noustiin kukonlaulun aikaan ja oli tosi vaikeaa saada poikaa rauhoittumaan. Maito ei kelvannut tissistä, ei pullosta. Syli ei ollut hyvä mutta kopassa makaaminen oli kanssa tylsää. Äiti keikutti sitterillä ja veti vaunuilla mutta mikään ei ollut pikkujiin juttu. Vihdoin kahden tunnin yrityksen jälkeen J veteli yhden tissin ja simahti.

Meillä olikin tänään ensimmäinen neuvola kello 14.30 ja se oli kotikäynti muodossa. Johanna-täti tuli meille tutkimaan pojan. Ensin juttelimme paljon synnytyksestä ja omista kokemuksista sitä kohtaan. Hän antoi MLL lahjan eli sideharsonn MLL logolla ja naureskeli päälle lahjan "köyhyyttä". Täti antoi meille myös D-vitamiinitipat jotka meidän on määrä aloittaa ensi maanantaina. Sitten me herätimme pojan ja täti tutki heijasteet, navan, pepun ja pippelin. Silmät, suun ja korvat hän katsoi läpi ja lopuksi punnisti pojan. Syntymäpainohan meillä oli 2960g ja sairaalassa viimeinen otettu paino oli 2830g tänään ikää pojalla 9 päivää ja painoa huikeat 3020g. Kyllä se tissimaito vaan on superfoodia. Kaikinpuolin terve reipas poika ja saimme siitä huvästä tarran neuvolakorttiin.

Loppuilta menikin äidin nukkuessa ja isäpoika hetkellä<3

38+1!

Meillä on alettu syömään aamulla kuuden seitsemän aikaan ja siitä jatketaan unta siihen asti kun mamma vaan jaksaa. Tosin ei ihan puoleen päivään enää mammakaan jaksa posottaa eli hiukka ennen kymmentä me kömmitään tuon pojan kanssa alakertaan aloittamaan aamu. Samoin kävi myös tänään, äiti alkoi siivota ja poika jatkoi kauneusunia.

Puolenpäivän aikaan Roosa tuli hakemaan meitä vaunuilemaan. Poika nukkui, enkä raaskinut herättää joten pulloruokinnalla mentiin tälläkertaa. Kävimme kaupoissa kylällä ja me niin nautittiin. Kun pääsin takaisin kotiin söin ja sitten me mentiin nukkumaan. Otin pojan viereen ja tissin paljaaksi, jotta mies saa syödä kun siltä tuntuu. Heräsin siihe kun Aksu tuli kotiin ja hän jatkoi pojan kanssa unia kun minä lähdin alakertaan siivoilemaan. Yhtäkkiä alkoi tehdä mieli mennä äidille ja sain Aksun ylös revittyä ja lähdimme mummolaan.

Äitillä poika saa niin paljon syliä ja huomiota että ei tarvitse pelätä ettei hän viihdy. Saimme ahaa elämyksen ja päätimme kylvettää pikkumiehen samalla kertaa. Vesi oli tosi jännittävää ja kyllähän siinä pieni itkukin taisi päästä. Tosi reipas poika kuitenkin ja tuli se kylpykin koettua ensikertaa.

Nyt kotona ollaan niin väsyineitä niin isä ja äiti kun poikakin että taidetaan kaikki kömpiä sänkyyn<3

37+5!

Tänään me käytiin aamusta koko perheen voimin tayssissa verikokeissa. Oikeastaan verikokeet otettiin perhehotellissa, mutta tampereella silti. Paikalla oli kamala jono mutta pääsimme silti onneksi pian sisään. Laborantti otti pojalta viimeiset keltasuusarvot, pikku Jllä ei tuntunut olevan mitään sitä vastaan että täti vähän pisti jalkaan. Kokeet oli nopeasti otettu ja mekin pääsimme sitten kotiin odottamaan tuleeko meille valohoitotuomio.

Päätimme yhtäkkiä matkalla että menemme uskilaan juhlimaan juhannusta. Haimme kotoa vähän tarvikkeita pojalle. Sitten matka mummolaan alkoi. Anoppi ja appi olivat mökillä ja sinne mekin menimme. Poika nukkui vaununkopassa makkarissa kun me muut vietimme aikaa ulkona. Kävimme Akin kanssa kotona kun minulla tuli maidot läpi paidasta ja sinne pikku J jäi mummun hoteihin. Tulimme takaisin ja oli aika antaa pojalle maitoa. Imetin pojan ja jatkoimme seurustelua. Uskilanporukasta kävi vuorotellen joku katsomassa poikaa mutta se ei hänen untaan häirinnyt, luojan kiitos poika on perinyt isänsä unenlahjat. Kätilö soitti ja kertoi meille ilouutisen. Arvo oli taas hiukan noussut mutta seurantakäyrä kulkee niin suoraa linjaa ja maanantaina raja taas nousee joten valohoitoa ei tarvitse. Vihdoin pääsimme linssin alta pois ja normaali elämä voi alkaa. Loppu ilta menikin sitten grillaillessa ja perheen kesken ajanvieton parissa. <3

37+2!

Toinen yö vauvan kanssa mutta tälläkertaa potilashotellissa. Yösyötöt sujuivat hyvin heräsin itse jotenkin automaattisesti kolmen tunnin välein herättämään poikaa syömään. Aamulla kun heräsimme Akin kanssa jäi isä pojan kanssa siksi aikaa kun minä hain aamupalaa alakerrasta. Aksu lähti töihin ja minä jäin syömään. Syötyäni menimme taas kätilön näytille ja taas samat tutkimukset ja kaikki näytti olevan hyvällä mallilla. Kätilöt sanoivat että tänään tulee lastenlääkäri paikalle ja hän voi antaa kotiuttamiseen luvan jos kokee että se on mahdollista. Menimme pojan kanssa sitten huoneeseen odottamaan lastenlääkäriä. Nukuimme yhdessä päikkäreitä kun kätilö tuli iloittamaan lääkärin saapuneen. Menimme siis lääkärin tutkimuksiin ja ihan sama mitä hän teki niin vastaus oli "ihan loistavaa". Loppusanat saivat tämän mamman kyyneliin "Ei hän nää mitään syytä miksei kotiin voisi mennä".

Huoneessa aloin innoissani pakata tavaroita ja järjestää huonetta kotiinlähtöä varten. Yhtäkkiä huoneen puhelin soi ja minä vastasin "Hei täällä on Valpu, olen vauvakuvaaja ja haluaisin tulla kuvaamaan teidän pikkuista sopisiko se?". Meille tuli siis huoneesen vauvakuvaaja joka otti ensikuvia pojasta. Poika jaksoi tosi hyvin keskittyä hommaan eikä itkustanut yhtään vaikka häntä käänneltiin ja väänneltiin kuviin sopiviksi. Kun kuvaaja lähti yritimme pojan kanssa nukkua vielä hetken. Herättyäni hain alakerrasta ruokaa, mutta ei se oikein uponnut koska jännitys oli niin suuri. Pian anoppi tuli hakemaan meitä kotiin. Ensin tuore mummo sylitti pikku Jtä ja sitten aloimme pukea häntä kotiinlähtöä varten. Jotenkin tuli hakea fiilis kun astuimme huoneesta ulos. Loppujen lopuksi tämä pari päivää ovat olleet unohtumattomia hetkiä.

Nyt pikku J on kotona ja vauva-arki saa alkaa<3

37+1!

Ensimmäinen yö pojan kanssa laitoksella sujui oikein hyvin. Olin niin väsynyt etten jaksanut vartioida poikaa kokoajan. Heräsimme kolmen tunnin välein syömään ja minulla onneksi on alkanut maito nousta hyvin.

Kätilöt olivat todella avuliaita ja auttoivat jos tuli ongelmia. Ruoka oli kamalaa, mutta eikös se sairaalassa aina ole. Laborantti kävi ottamassa pojalta verikokeet ja sain kuulla, että jos arvot ovat ok voimme siirtyä hotelliin. Päivä oli pitkäveteinen ja tylsä kun odottelimme tuloksia. Lopulta kätilö tuli mukanaan ilouutinen. Me pääsemme hotelliin. Laitoshuoltaja tuli saattamaan meitä. Oli ihana sanoa 2B:lle heipat ja muuttaa hotelliin.

Hotelli oli ihana! Huone numero 405 ja neljäs kerros, Hotelli perheonni. Sitä se todellakin oli. Sairaalassa ollessa aivan sama minne katsoo joka paikassa on johtoja ja letkuja, sielä haisee ankealta ja on tylsän pimeää. Hotelli oli lottovoitto, vein pojan ensitarkastukseen hoitajille ja kaikki oli kunnossa. Äiti, Isi, Klara ja Irmamummi tulivat katsomaan meitä hotelliin. He toivat minulle eväitä ja vahtivat vauvaa sen ajan kun hain alakerrasta lounasta. Ruoka oli hotellissa aivan täys kumppi, oikeaa hotelliruokaa. Pian vieraani lähtivät ja minun piti taas käydä näytillä pojan kanssa viimeistä kertaa tänään. Kaikki oli taas kunnossa, ja siirryimme huoneeseemme odottamaan isiä. Kun Aksu tuli hain meille alakerrasta iltapalaa ja sitten olimme ensimmäistä kertaa perheen kesken illan.

Huomenna voi olla mahku päästä kotiin<3

37+0!

Vihdoin on aika kertoa teille oma synnytystarinani.

Tänään käynnistyi raskausviikko 37! Poika on täysiaikainen ja vedet menneet eilen joten käynnistys alkaa tänään. Yöllä alkoi erittäin epäsäännölliset supistukset jotka kohdistuivat selkään. Aamusta laittoivat minua käyrille ja toivat särkylääkkeitä, sain myös kuumageelipussin selkään helpottamaan supituksien polttoa. Käyrät olivat ok ja poika oli jopa alkanut reagoimaan supistuksiin paremmin kun eilen, jolloin siis poika laski sykettään supistusten aikana. Kätilö teki minulle sisätutkimuksen ja tilanne oli sama kun eilen: Kaulaa jäljellä 2cm ja sormelle auki.

Kätilö oli sitä mieltä että nyt aloitellaan käynnistytsä. Sain käynnistyspilleristä (cytotec) 1/4 tablettia, sanoivat että saan neljän tunnin päästä seuraavan. Äiti tuli kanssani sairaalaan ja minulla alkoi kipeät supistukset. Äiti repi minut sängystä ylös ja sanoi että nyt lähdetään kävelemää että tilanne alkaa kypsymään. Jumalaare että se kävely oli kamalaa.. Minua supisti kokoajan ja itkin ja huusin joka kolmannella askeleella. Kävimme hakemassa kahvioista minulle jäätelöä ja limpparia. Palasimme osastolle ja en voinut kun itkeä olin niin kipeä. Kävin varmaan kahdeksan kertaa suihkussa koska tuntui että se auttaisi. Äiti oli tukenani kokoajan ja jaksoi tsempata minua kokoajan. Aloimme jossaivaiheessa kellottaa supistuksiani ja sain vissiin tässä vaiheessa opamaxin rauhoittamaan oloani. Yhtäkkiä kätilö tuli tekemään sisätutkimuksen ja sanoi "hyvä kaula on kadonnut ja paikat auki 4cm lähdetään kohti salia". Sanoin kätilölle että minun on pakko käydä vielä suihkussa. Heräsin sairaalan suihkusta kun kätilö tuli hakemaan minua, kätilö puki minulle vaatteet päälle ja sitten mentiin. Makasin sairaalan pedillä kun kätilö työnsi minua kohti salia. Äiti jäi jälkeen soittamaan Akin paikalle. Muistan matkasta saliin sen että kätlö törmäsi sängyllä johonkin. Pääsimme salin ovella ja minä vaihdoin omasta sängystä salin sänkyyn.

Salissa oli paikalla kaksi kätilöa, joista toinen oli harjoittelia. Kätilöt alkoivat hokea että nyt olisi hyvä aika laittaa epiduraali. Hoin kokoajan etten halua sitä, en halua, en halua, en halua. Vihdoin kätilöt ymmärsivät etten todellakaan halua epiä, ja kysyivät laitettaisiinko kohdunkaulan puudute ja siihen suostuin. Lääkäri tuli laittamaan puudutetta ja voin sanoa, että se sattui. Kun lääkäri sai kätensä irti minusta sanoin naisille että "nyt mun on aivan vitun pakko ponnistaa". Kätilö sanoi minulle että kun tulee seuraava supistus niin ponnista ja muista ponnistaa alas.. Puudutuksesta ei loppujenlopuksi ollut siis apua yhtään. Aki tuli juuri huoneeseen kun supistus alkoi. Kätilö sanoi jossain vaiheessa ettän leikkaa nyt välilihaa eli minulle tehtiin siis episiotomia. Seuraavaa supistusta odotellessa kätilö puki minulle sukat jalkaan ja käski ottaa sukkien varresta kiinni ja vetää polvia kohti mahaa. Viimeisen supistuksen alkaessa kätilö laittoi peppuni alle korokkeen ja sanoi että nyt Maiju ponnista kunnolla poika syntyy tällä supistuksella. Ja niin minä tein ponnistin niin paljon kun minusta lähti voimaa. Ja sitten kuului se ääni mitä olen yhdeksän kuukautta halunnut kuulla. Oman poikani itku. Kätilö nosti pienen kinaisen pojan rinnalleni. Siinä hän oli minun poika. Stradegiset mitat olivat 2960g 46cm ja py 34cm. Seurasin silmä tarkkana kun Aki leikkasi pojan napanuoran ja sitten kätilö sanoi minulle että nyt olisi hyvä aika käydä suihkussa. Menin siis suihkuun ja tällävälin kätilö pesi pojan ja sitten kun tulin suihkusta sain hänet ensikertaa rinnalle syömään.

Saimme saliin ruokaa ja söimme Aksun kanssa ja poika nukkui sängyssä. Seuraavaksi pääsimme osastolle ja loppu oli historiaa!<3

Synnytyksessä on mustia aukkoja joita en muista. Esimerkiksi mahdollinen kipushokki, jonka aikana olen raapinut itseäni naamaan ja naamassani on ihan kunnon vekkejä, olen repinyt hiuksiani irti päästä ja hakannut päätä seinään. Olen hakannut itseäni selkään ja purrut sormeen. Äiti kertoi em asioista kun tuli illalla katsomaan minua. Myös se että lääkäri oli pistänyt puudutuspiikillä omaan sormeensa laittaessaan kohdunkaulan puudutusta ja hänen sormensa ovat tällä hetkellä olleet emättimessäni. Jouduin siis myöhemmin verikokeisiin ettei ole tullut mitään tartuntaa. Muistan hämärästi että toinen kätilö olisi pistänyt minua jalkaan, mutta se ei välttämättä ole totta. Pojalla on ollut napanuora kaulan ympäri syntyessään??? Ja kaikista paras oli kun kohdunkaulan puudute vaikutti kaksi tuntia synnytyksen jälkeen puuduttaen minun jalkani. Tein siis loppujenlopuksi sen mitä uhkasin, minä synnytin poikani ilman kivunlievityksiä eli ns luomuna. En voisi olla tyytyväisempi kaikinpuolin mukava synnytys!
Kokonaiskesto vesien menosta on 30 tuntia 4 minuuttia, synnytyksen kesto 4 tuntia 50 minuuttia ja ponnistusvaihe 15 minuuttia<3

36+6!

Yöllä tuli taas kamala kakkakohtaus ja istuin alakerran vessassa reippaan tunnin. Pääsin nukkumaan ja nukuinkin oikein hyvin. Aamulla yhdeksän jälkeen heräsin kamalaan pissahätään. Noustessani lorahti jotain ja mietin etten minä nyt tosiaankin pissannut sänkyyn. Todellisuus oli se että kello 09.30 lapsiveteni menivät. Painelin paniikissa alas ja koitin saada itseäni rauhoittumaan. Soiti synnärille ja he käskivät tulla näytille, koska viikkoja alle 37. Herätin Aksun ja koin yllätyksen kun hän ihan oikeasti heräsi ja nousi reippaasti ylös.

Saavuimme synnytysvastaanottoon ja sielä minu jo odoteltiin. Ensin kätilö vei minut käyrille jossa makasin hetken ja samalla mitattiin pojan sykkeitä sekä mahdollisia supistuksia. Yhden yhtä supistusta ei tullut kuitenkan. Huoneeseen tuli labratyöntekijä joka otti minulta verikokeet. Pian kätilö tuli irroittamaan minut ja mittasi vielä kuumeen ja verenpaineen, yläpaine oli hieman koholla ja siihen ilmeisesti oli syynä se että olin todella jännittynyt. Seuraavaksi menin lääkärintarkastukseen jossa hän kokeili kohdunsuun tilanteen joka oli nolla. Hän myös ultrasi minut, otti uuden streptokokkinäytteen ja stiksasi nesteen jota vuodan. Lapsivedeksihän se neste osottautui, strepto oli nega ja poika näytti voivan hyvin. Painoarvio oli reilu 3 kiloa. Verinäytteen olivat myös puhaat ja sitten lääkäri sanoi, että hän sanoo että hyvin outoa on. "Sun synnytys ei käytännössä oo käynnistynyt, poika on tosi ylhäällä ja kohdunsuun tilanne ei ole kypsynyt, mutta koska vedet nyt menivät niin käynnistys on aloitettava huomenna". Nämä sanat olivat ne mitkä saivat minut aivan itkunsekaiseksi. Sain kuitenkin luvan lähteä kotiin kunhan tulen viimeistään kahdeksalta takaisin. Nyt tässä kotona yritän ottaa rauhassa ja odotan että alkaisi supistukset itsestään tai edes jotain edistystä. Sitten 20.00 takaisin sairaalaan yöksi. Huomenna inffoan teitä lisää kun tiedän itse jotain uutta.

36+5!

Pitkien unosten jälkeen oli ihana pakata kimpsut ja kampsut ja lähteä mammalle. Perille päästyäni ja ovesta sisään astuessani haistoin ihanan ruuan tuoksun. Minua odotti uunissa itsetehty makaronilaatikko. Sain siis aamupalaksi lounaan. Söimme mamman kanssa ja ruuan päälle istuimme ja juttelimme. Kello tuli neljä ja pääsimme saunaan. Saimme puolen tunnin siaan olla tunnin saunassa, koska mamman naapuri oli pois kotoa. Saunoimme sitten oikein urakalla ja pesimme pitkään ja hartaasti juoksevan veden alla joka meille molemmille on luksusta. Kun tulimme takaisin mammalle hän hieroi ja rasvasi jalkani. Nautin niin olostani kun joku jaksaa passata ja hoitaa. Söimme aina välillä jotain ja sitten jatkoimme jutustelua.

Illan tullen Pipsa haki minut kyytiinsä ja poikkesimme viemässä ttavaarani kotii. Ajelimme kylää ympäri ja meillä oli tapamme mukaan omia juttuja joille nauroimme aivan kippurassa. Vietimme pitkästä aikaa oikein laatuaikaa kahdestaan. Puolenyön jälkeen Pipsa heitti minut kotiin ja Aksu täällä jo minua odottelikin. Katselimme pari jaksoa oitnbiä ja sitten painelimme unille. Molemmat suhteellisen väsyneitä <3

36+4!

Huomasi että viimeyönä on tultu neljältä kotiin nukkumaan koska aamun herääminen venyi miltein yhteen päivällä. Heräsin ja huomasin että pankki oli koittanut soittaa. Siispä pakkoheräys ja soittoa pankille. Melkein tunnin verran selvittelin puhelimessa vakuutusasioita pojan vauva-vakuutuksesta. Vaikka puhuin naisen kanssa lähemmäs tunnin asia ei ratkennut.

Anoppi haki minua ja kävimme ärrällä postittamassa eilen myymäni kestovaipat ja sitten kävimme tokmannillla. Tuula heitti minut kotiin ja hetken loikoilin sohvalla ja katselin sarjoja. Puhelin soi ja pankki soitti minulle. Tälläkertaa puhelimen toisessa päässä oli naisen siaan sama mies joka oli aamulla soitellut Aksulle. Sain hänenkin kanssaan kulumaan yhden tunnin ja vieläkään homma ei selvinnyt. Luovutin ja painelin päikkäreille. Aksu herätti minut ja sanoi että lähdemme maalle. Raavin nopeasti jääkaapista syötävää ja sitten maalle.

Koitimme anopin kanssa tsiikaillla meille muka lähetettyä tarjousta vakuutuksesta, vaan sellaista ei ollut ilmaantunut joten turhaan olen kaksi tuntia jauhanut pankkiin suu vaahdossa. VITTU! No saimme sentään tehtyä valtakirjan nettiin, jonka avulla pystyn hallinnoimaan Aksun tiliä  ja vakuutuksia. Joimme siinä sitten vielä kahvit ja kotiin. Aksu meni vielä hallille ja Emmi ja Mika poikkesivat talokierroksella. Nyt ollaan molemmat kotona ja saa alkaa katsomaan vuoden odotettua _Orange is the new black_ neloskautta!!!<3

36+3!

Ihanan pitkät yöunet takana ja semi pirteä olo herätessä. Nousin ylös ja kipusin alas. Keitin itselleni aamukahvit ja katselin telkkaria. Yhtäkkiä iski kamala himo siivota. Laitoin siis pesukoneen päälle ja painelin takaisin alakertaan. Aloin järjestää "romuhuonetta". Pilkoin seinälevyt, jotka pojan huoneesta purettiin, pienistin pari risaa pahvilaatikkoa sytykkeiksi ja muutenkin laitoin tavarat järkevään järjestykseen jotta huone näyttää fiksulta ja siistiltä. Sitten kaivoin imurin esille ja päästelin imurilla koko alakerra. Takaisin ylös ja pyykit kuivumaan. Kodinhoitohuone tuli myös siivottua ja söin jopa hyvän lounaan.

Aksu pääsi aikain töistä ja siitä alkoi pieni koti-illan poikanen. Kävimme suihkussa ja sitten Minna pyysi lähtemään hänen kanssaan hänen miehelleen Juusolle kuskiksi. Minna tuli siis hakemaan minua ja sitten haimme ryhmä mölytoosan mukaan. Juuson mukana oli kaksi hänen kaveriaan joten meininkiä ei puuttunut. Heitimme pojat tampereelle ja menimme tyttöjen kesken mäkkäriin. Otimme lopuksi Aksulle mukaan ruokaa ja lähdimme koskiin tuomaan murulle murua rinnan alle. Hetken pyörimme Minnnan kanssa koskissa kun yhtäkkiä oli pakko päästä kotiin pissalle. Minna päätti kanssa käydä kotonaan vessassa ja tulla sitten hakemaan minua uudestaan. Vessapaussien loputtua olimme taas tienpäällä ja kello oli vähän yli kaksi yöllä. Vihdoin Juuso soitti että saa hakea ja me lähdimme ajamaan kohti koskia. Haimme pojat kyytiin ja sitten pääsin kotiin. Loppujen lopuksi kello ehti lyödä neljä aamulla ennen kuin todellsuudessa pääsin nukkumaan. Rankka reissu mutta ihana tehdä välillä jotain erilaista<3

36+2!

Viime yö.. miten sitä kuvailisi mahdollisimman epä ällöttävvästi. Heräsin kaameaan mahakipuun ja olin melkein varma että nyt se on menoa. Todellisuus oli kaamea kakkihätä ja ei muuta kun alakertaan kiireenvilkkaa. Istuin vessassa varmaan tunnin ja kakkaa vaain tuli, kamalinta oli se että se tuli aivan vetenä. Vihdoin sain pyyhittyä ja kavuttua yläkertaan ja sitten alkoi närästys, tälläkertaa vaiva oli niin maksimaalinen, että tuli monta kertaa oksennus kurkkuun. Kun vihdoin närästys loppui niin eika muuta kun kaamea päänäsrky. Sain onneksi vihdoin tästä unta ja nukuin muutaman hassun tunnin.

Meidän piti anopin kanssa lähteä liikkelle vasta puoli kahdetoista jälkeen, että saisin nukkua rauhassa pitkään. Heräsin kuitenkin yhdeksältä ja totesin etten edes yritä. Nousin siis ylös ja painelin alakertaan odottamaan anoppia. Tuula oli jo melkein kymmeneltä pihassa ja pääsimme lähtemään kohti pohjanlahtea. Menimme Tuulan isälle kylään. Perillä meitä odotti jo veikeä pari, Tuulan isä vaimoineen. Menimme sisään ja joimme kahvit. Kun olimme syöneet ja juoneet Pirjo vei meidät aittaansa. Hän käski valita tekemistään käsitöistä mukaani mitä haluan. Käytin tilaisuuden hyvin ja otin : Hartiahuivin, torkkupeiton, kahvikassin, kaksi tyynyä, pojalle pari peittoa ja eteiseen maton. Oli ihana saada kotiin niin paljon erilaisia käsitöitä. Lähtiessämme saimme vielä oman maan perunaa kotiinvietäväksi. Kotimatkalla pysähdyimme pesemässä hautuumaalla Tuulan veljen hautakiven ja poikkesimme uskilan kautta hakemaan Akin loput astiat. Tuula auttoi minua laittamaan Aksun tavarat paikoilleen ja sitten hän lähti.

Jäin hetkeksi yksin kunnes ovikello soi ja sisään astui Roosa ja Roni. Kuinka minä niin tuosta Ronikoirasta tykkään. Laitoimme Roosan tekemän vaunulelun paikoilleen ja sitten joimme kahvit. Aksukin tuli kotiin ja Roosan lähdettyä painelimme molemmat yläkertaan touhuamaan. Aksu alkoi laittaa laminaattia ja minä siivota pojan vaatekomeroa.


 Illan mittaan kävimme vielä kaupassa ja tein ruokaa. Pesin myös pojan kangaslelut ja sitten suihkuun. Päivä pulkassa ja uni kutsuu<3

36+1!

Mikä epätodellinen herätys on 5:45 ja totuus on se ettei saa enään varttia kauemmin enään jatkaa unia. Päätin siis etten edes vaivaudu nukkumaan tuota varttia vaan kulutin sen ajan puhelimen selaukseen. Nousin tasalta ylös ja kömmin alas pakkaamaan kasseja ja muutekin heräämään. Aki nousi puolen tunnin päästä ja lähdimme kohti Viialaa. Hain mamman luota avaimen ja sitten äidille jatkamaan unia. Nukuin ainakin kolme tuntia ja oli aivan ihanaa kun täysi hiljaisuus ja niin ihanaa.

Mamma tuli vähän kymmenen jälkeen myös sinne ja aloimme siivota. Jossain vaiheessa totesimme ettei tule vettä ja meille selvisi että tähän taloon asennetaan vesimittarit, joten vesi sen vuoksi poikki. Kuivasiivosimme siis sen mitä saimme ja sitten lähdimme mammalle. Muori teki ruokaa ja jälkkäriksi ihanaa mannapuuroa. Olo oli niin pinkeä että katselin telkkaria sohvalla maaten. Viiden jälkeen Aksu soitti että "Hän pääsi jo koskiin kun alkoi ajatella, että jotain puuttuu" siis suoraan sanottuna mieheni unohti hakea minut. Onneksi Aku kuitenkin kääntyi takaisin hakemaan minua. Haimme parilta naiselta vaatteita pojalle ja sitten kotiin. Aksu lähti hallille hetkeksi ja palattuaan kävimme kaupassa. Nyt yhdessä vähän ruokaa ja sitten saunaan. Onneksi huomenna saa nukkua vähän pidempään<3

RASKAUSVIIKKO 36+0!

Oon miettinyt että loppuukohan nää oireet ja kivut siihen paikkaan kun poika rääkäsee. Ainakin mä haluan uskoa siihen että näin käy. Taas tänään yksi heinäkuun äideistä sai pienen poikansa kotiin ja minä vain turpoan ja hajoan. No onneksi pian tulee minunkin aika hakea poika kotiin.

Normi aamu herätys yhdeksältä. Anoppi tuli kahville ja vei minut kauppaan. Hain myös saapuneen ärräpaketin joka sisälsi mailman ihanimman hoitolaukun. Kaupan jälkeen takaisin kotiin ja loikoilemaan. Siivoilua ja elokuvia. Perus oma päivä taas. Nukuin pienet päikkärit ja sitten tein ruokaa. Oli pitkästä aikaa ihana syödä pastaa ja ananasta. Mies tuli töistä kotiin ja söi myös hieman.

Lähdimme maalla käymään. Aksu pesi autonsa ja minä jutustelin anopin kanssa sisällä. Söimme ja joimme kahvit. Nyt kotona sarjoja suihkua ja pian unosille<3

35+6!

Voihan väsymys taas. Heräsin yhdentoista jälkeen ja taas pyykkikone pyörimään. Hetken ehdin olla yksin hereillä kunnes Aku heräsi. Hetken makoilimme sohvilla alakerrassa ja lopulta päätimme mennä ideaparkissa käymään.

Löysimme meille uuden postilaatikon, Akille kengät ja minulle parit pikkarit. Pyörimme vaikka kuinka kauan etsien Aksulle shortseja, mutta kaikissa oli hänen mielestään vikaa. Jäi sitten shortsit kauppaan. Lähdimme ideaparkista ja kävimme moikkaamassa Janitaa. Hetken juttelimme hänen kansssaan lempääläs salen pihassa ja sitten lähdimme kotiin.

Kotona Aksu löhähti sohvalle ja otti pienet nokoset. Minä painelin reippaana tyttönä yläkertaan. Kaivoin pojan vaatehuoneesta korilipaston ja laitoin sinne jo pojan vaatteet omille paikoilleen. Ihana kun kaikki alkaa tuntua niin todelta. Nyt vain ihanaa rentoa illanviettoa rakkaan kanssa<3

35+5!

APUA! tasan kuukausi laskkettuun ja huomasin aamupissalla, että limatulppa on alkanut irtoilemaan. Pyyhkiessä paperissa ruskea raita. Tosin tämä on hyvä merkki lähestyvästä synnytyksestä, mutta aiheuttaa huolta riittääkö aika kun remppa vielä kesken.

En olis malttanut nukkua, koska tiesin mitä tänään tapahtuu. Heräsin siis kymmeneltä ja laitoin ensitöikseni pesukoneen laulamaan. Kävelin alakertaan ja heräsin kunnolla. Sitten kaivoin imurin esiin ja aloin huristella. Sain imuroitua ja pyykkikone oli sopivasti valmis. Ei muutakun pyykit ulos kuivumaan ja uutta koneellista vaan päälle. Siivoillessa ja järkkäilessä aika kului ja pian tuo mieskin sai itsensä ylös. Aksu lähti tokmannille ostamaan liisteriä ja minä jäin siivoilemaan.

Ensimäinen vieras saapui ja se oli anoppi. Istuimme ja joimme kahvia kun alkoi kuulua kauhea pölötys. Kuistilla oli tuttu ryhmärämä. Äiti, Isi, Mamma, Ewert ja Wilbert olivat tulleet juuri sisään ja appiukko Anssi astui samaan syssyyn siihen. Esittelin perheeni ensin Anssille ja sitten Tuualle. Mahduimme hyvin kaikki samaan taloon, vaikkakin tämä kohtaaminen on aiheuttanut minulle harmaita hiuksia. Kaikki meni paremmin kun hyvin ja olin erittäin onnellinen kun melkein koko perhe siskoja ja yhtä veljeä lukuunottamatta oli koossa. Akin täti Tuija ja hänen miehensä Jukka liittyivät katraaseen ja sitten alkoi olla jo hieman ahdasta. Siirryime ulos katsomaan lasten leikejä ja lopulta perheeni lähti. Tuula ja Anssi sekä Tuija ja Jukka jäivät vielä hetkeksi. Miehet raijasivat yläkerrasta vanhan vuodedohvan romuhuoneeseen ja roskalevyt sekä irroitetut ovet kellariin. Sain vihdoin siis tilaa myös kodinhoitohuoneeseen.

Pian oli koko vieras lauma lähtenyt ja Aksukin ilmoitti lähtevänsä poikkeamaan tampereella. Yritin kuumeisesti saada ystävää syömään ja lopulta Anu ja Jaska lähtivät kanssani kebabille. Syötyämme he heittivät minut Aksun hallille ja me lähdimme maalle. Katselimme erilaisia äitejä ja Aksu pesi autonsa. Sitten lähdimme kotiin.

Nyt odotan, että sauna lämpiää ja pääsen oikein kunnolla rentoutumaan<3

35+4!

Olisin taas nukkunut varmaan koko päivän ellei olisi ollut sovittua menoa. Anopin kanssa vaihteeksi tien päälle ja suuntana metsäkansa. Haimme Minnan vanhemmilta meille kymmenen neliötä laminaattia. Pakkasimme laudat autoon anopin ja Minnan äidin kanssa, Maksua he eivät ottaneet, mutta vein silti donitsipussin ja kahvipaketin. Kun auto oli pakattu veimme lankut sassiin. Anoppi lähti melkein samaan rahaan kotiin ja minä tulin sisälle vähän siivoilemaan.

Ajattelin kolmen aikaan kuluttaa hetken nukkumalla. Todellisuus oli kuitenkin täysin eri. Heräsin täysin pökkyrässä kun Aksu tuli kysymään missä meidän tapettiliisteri on. Sain siinä samassa hetkessä kuulla, että appivanhemmat ovat tulossa tekemään meillle remppaa. Sairaan nopeasti siis ylös sängystä ja siivoamaan pojan huoneelta vanhoja tapetteja. Pienimuotoinen motti otsassa oli havaittavissa, joka kuitenkin pian laski kun anoppi tuli auttamaan. Me siivosimme lattian ja sitten painuimme alakertaan kahville. Miehet aloittivat hommat. Joimme alhaalla kahvia kun ovi kävi ja Ellu ja Kaisa tulivat pikavisiitille. Joimme siinä kahvoset ja sitten aloimme pestä tuomiamme laminaatteja. Pari tuntia siihen sai kulumaan kun pesee kymmenen neliöö laminaattia. Kun saimme ne pestyä olivat miehetkin saaneet huoneen tältä päivältä valmiita ja niin appiukko ja anoppi nostivat kytkintä.

Lähdin Pipsan kanssa abclle syömään. Takaisintulomatka ei sujunut täysin ongelmitta kun Pipsan auto alkoi yhtäkkiä nostaa lämpöjä. Jouduimme pyssäämään pysäkille ja soittamaan Akin tuomaan meille jäähdytinnestettä. Siinä me istuimme ja kökötimme pysäkillä kun kaksi täysin avutonta, vaikkakin molemmat asentajia. Aksu toi meille nestettä ja ilmailimme Pipsan auton siinä. Seuraavaksi päätimme varmuuden vuoksi käydä vaihtamassa autoja ja lähdimme Pipsan isän autolla jatkamaan matkaa. Kävimme moikkaamassa Minnaa ja sitten Pipsa toi minut kotiin.
Olin onneksi jo niin väsynyt ettei juuri haitannut vaikka närästi taas aivan sairaasti.. <3

35+3!

Sain onneksi nukuttua mahd pitkään. Anoppi soitti ja kysyi että keitänkö kahvit jos hän tulee pikapuolin poikkeamaan. Toki meillä anoppi aina sumpit saa. Tuula tuli ja joimme kahveja tässä.

Istuimme olohuoneessa ja yhtäkkiä tuli aivan sairaanloinen tuuli. Kunnon mytäkkä ja olin varma että katto antaa periksi. Juoksimme ulos kiireen vilkkaa suojaamaan kukat ettei tuuli revi niitä ihan säpäleiksi. Laitoimme pihasta kaikki mahollisesti lentävät tavarat painojen alle ja sitten takaisin sisälle. Hetken ehdimme vielä istua kun anopin ystävä soitti ja sitten Tuula lähti hänen kanssaan markkinoille. Istuskelin hetken yksikseni sohvalla ja sitten ajattelin että menen hetkeksi nukkumaan.


Pienet päikkärit vaihtuivat pian kahden tunnin unosiksi ja heräsin kun Aksu tuli kotiin. Aksu otti kanssa pienet päiksyt ja sillä välin minä taivuttelin anopin paistamaan minulle lettuja. Kun Aku heräsi me lähdimme kaupan kautta uskilaan. Anoppi paitoi iiiison kasan lettuja ja söimme sitä kera jäätelön. Illan tullen lähdimme kotiin ja sitten perus koti-iltaa.

Kaunareita, salkkareita suihkua ja nukkumatin kanssa treffailua<3