32+5!

Heti kun silmänsä auki sai tuli päätös, että tänään muutetaan. Iski kauhee paniikki koska enhän minää ollut mitään pakannut valmiiksi. Alkoi siis karmea pakkaaminen ja tuntui että kaikki tavarat menivät ihan sekaisin koska itse tykkään pakata ajan kanssa ja merkata mitä missäkin on. Akin näkemys asiaan oli että kamat kassiin ja let's go. Lava-auto kurvasi pihaan ja siitä se sitten lähti. Tuntui helkkarin oudolta kun paikasta joka on ollut yli kolme vuotta kotini tulikin yhtäkkiä autio ja joka puolella kaikui. Tuula tuli pesemään ikkunoita ja Akin sisko pesi kaappeja. Minä yritin imuroida sitä mukaan huoneita kun saimme niitä tyhjiksi.

Tosiaan ulkun tyhjennyksen jälkeen oltiin vasta puolivälissä vielä oli hommana löytää kaikille oma paikkansa sassissa. Kaaos oli jotain sanoin kuvailematonta, mutta illan kuluessa kaikille löytyi looginen paikka ja niin meidän uusi koti alkoi muodostua. Toki vaikka remontti on kesken vielä hieman niin tämä on niin meidän koti. Ihana olla omassa kodissa eikä tarvitse välittää yläkerran tai alakerran naapurista. On oma piha, oma sauna ja pihallekkin voi mennä vaikka ilkosillaan jos siltä tuntuu. Kun muut lähtivät kävimme illalla vielä suihkussa ja söimme keittiön pöydän ääressä kahdestaan pitkästä aikaa.

Nyt väsynyt nuoripari painelee pehkuihin<3