maanantai 7. maaliskuuta 2016

ÄLLÖVAROITUS 22+0!

Tämän aamun odotetuin juttu eli 5 kuukautis neuvola. Wohoo olen viidenellä kuulla raskaana eli viikolla kaksikymmentä kaksi.


Anopin kanssa suuntana valkeakosken äitiys- ja perheneuvola. Pääsimme ajoissa paikalle, mutta virtsanäytteen ottaminen tuotti hankaluuksia, koska minä idiootti kävin taas kotona vessassa. Sain pissattua pienen lirun kuppiin. Ikäväkseni proteini meni plussan puolelle, johtuen joko virtsatie infektiosta tai virtsan vähyydestä. Sain kuitenkin näytteen otto astian jonka toimitan huomenna aamulla laraan. Menimme sisään huoneeseen ja ensin vaihdoimme kuulumisia. Seuraavaksi kävimme kaikki mahdolliset kelan tuet läpi, joita minun tulisi hakea. Ja sain lisäksi tayssiin ipana tunnukset. Ipanaario on sivu jonne ilmoitetaan omat henkilötiedot, lapsen isän tai muun lähiomaisen tiedot, sekä synnytykseen liittyvät toiveet ja huomiot. Eniten ajatuksia herätti sivu, jolle pitää kirjoitta lapsen hätäkaste nimi ja ylipäänsä suostumus hätäkasteeseen. Se päätös ei ole helppo, koska mitä vain voi sattua. Nimi on oltava sellainen jonka enkelilapsi voi tapaturman sattuessa saada. Väkisinkin siinä alkaa miettiä sitä hätäkaste mahdollisuutta. Onneksi saimme ne aisiat pian puitua ja sitten olikin vuorossa ne kolme toimenpidettä. Ensimmäinen on tuomio, jonka antaa vaaka. Taas oli kaksi kiloa tupsahtanut ja sain hieman piiloista noottia liiallisesta noususta, muttta en ota ressiä. Seuraavaksi tarkistus eli verenpaineen mittaus ja avot olivat pulssia lukuunottamatta hyvät. Pulssini on aina korkea, koska verenpaineen mittaus hermostuttaa minua toden teolla. Viimeinen eli tärkein on loppusumma eli sydänäänten kuuntelu dopplerilla. Siellä se pikkumies touhusi kauheasti ja meni doppleria karkuun minkä ehti. Kokonaisuudessaan mukava käynti ja paljon viisaampi mieli.

Seuraavaksi kävimme Tuulan kanssa cafe miossa kahvilla. Tuula otti kahvin ja sämpylän ja minä kaakaon ja sämpylän. Söimme joimme ja juorusimme. Odottelimme kirpputorin aukeamista ja päätimmekin käydä kaupassa ensin. Anoppi osti ruokatarvikkeita ja minä painosta huolimatta kokista ja karkkia. Kävimme kaupan jälkeen hakemaan lähikuppilasta anopille nipsuja jotka hän oli sopinut sieltä hakevansa ja siitä sitten kirpputorille. Siivosimme ensin pöydän ja lopuksi teimme pienen kierroksen. Ostin pojalle bodyn, kolmet sukat ja lakin. Lisäksi kaksi pyyhettä. Anoppi lähti tyhjin käsin.

Minulle tuli omituisen paha olo kirpparilla ja kotiin päästyäni olo vain paheni ja loppuillasta tajusin kyseessä olevn norovirus. Akilla sama juttu mutta tulee eri päästä. Minä oksennan ja Aksu ripuloi Eli hyvää alkanutta viikkoa kaikille.

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

21+6!

Odotin kovasti vierailua enolleni, joten nukkumisesta aamulla ei tullut juuri mitään. Sain vaivoin nukuttua yhteentoista ja päätin nousta ylös. Kudoin hetken samalla kun katselin pokemonia. Aksukin heräili siinä piakkoin ja rupesimme suunnittelemaan lähtöä. Laitoin vielä pyykit kuivumaan ja pakkasin kassit.

Lähdimme matkaan ja menimme lidlin kautta, sillä pitihän kahvi pöytään pari donitsia saada. Pääsimme Petjalle ja Suville perille ja saimme heti kupit kahvia kera donitsien.Vein Suville kassillisen vaatteita ja hän alkoi niitä tonkia. Oli kiva nähdä hänen lasittuneet silmänsä kun hän katseli vaatteita. On ilo antaa toiselle hyvää mieltä, nautin siitä itse erittäin paljon. Saatiin Petjalta lahjasi tappara pipo, vähäks se oli kiva <3Hetken siinä juttelimme ja sitten lähdimme kotiin.

Kävimme molemmat kotona vessassa ja sitten lähdimme uskilaan. Siellä joimme kahvit ja juoruilille hatken aikaa. Aki teki jotain autohommia ulkona ja me anopi ja Anun kanssa kahvittelimme sisällä. Hetken ajan kuluttua lähdimme kotiin ja minä tulin kotiin ja Aki lähti hallille.

Mun elämällä on sitenkin tarkotus !! Vampyyripäiväkirjojen vitoskausi on netflixissä <3 hyvästi elämä!!

lauantai 5. maaliskuuta 2016

21+5!

Nopea postaus tästä päivästä. Nukuimme Aksun kanssa myöhään ihan kuin joka ikinen viikonloppu. Tosin minä heräsin aikaisin kun Papulla oli jonkin sortin jumppahetki meneillään. Aksu nukkui vielä tovin, mutta pian hänkin jo heräsi kun minä täällä hääräilin omiani. Oltiin sovittu anopin kanssa että käydään pälkäneen vaaria katsomassa sairaalassa tänään, ja lupasin käydä vielä katsomassa onko kirppispöytä ihan hujan hajan.

Menimme sairaalalle jossa vaari meitä jo odottelikin. Hän oli todella vaisu ja hieman tokkuraisen oloinen ja huomasi, ettei hän jaksanut oikein keskittyä mihinkään. Aki kertoi hänelle meidän uutisista ja omaan korvaan lause "meillekkin tulee nyt sitten poikavauva" kuulosti niin ihanan harmooniselta. Vaari onnitteli ja sanoi toivovansa meille koko perheelle pelkkää hyvää. Tovin juttelimme vielä siinä ja sitten päätimme antaa vaarin levätä. Lähdimme vähän äänin juuri nukahtaneen vaarin luota ja pois koko sairaalasta. Ensimmäistä kertaa tajusin käsidesin tärkeyden ja otinkin sitä melkeimpä joka pullosta jonka matkalla alas näin.

Seuraavaksi oli vuorossa nopea kirppis tsekkaus. Ja pienen pieni siivous oli paikallaan. Minä järjestin pöytää ja Aksu katseli hieman ympärilleen. Saimme sielä kaiken kuntoon ja suuntasimme kohti uskilaa. Anoppi ja appi olivat mökillä jo meitä odottamassa ja Tuula oli taas loihtinut oikein herkkulounaan. Söimme ja hetken rupattelimme. Minun tuli väsy ja lähdimme kotiin. Pääsin nukkumaan ja nukuinkin yli kaksi tuntia. Aksu ei kuulemma nukkunut ollenkaan vaan katseli netflix sarjaansa. Herättyämme teimme päätöksen lähteä viialaan kahville.

Pääsimme äidin pihaan jossa äiti olikin meitä tupakilla vastassa. Vein mukanani Papun vaatteita ja katselimme ne äidin kanssa läpi. Tulimme siihen tulokseen ettei minun tarvitse hommata 50-56 senttisiä vaatteita yhtään ja otin ne mukaani kotiin. Jätin äidille säästöön kaikki sitä isommat vaatteet. Joimme äidillä vielä kahvit ja katselimme poikien touhotusta. Kun poikien nukkumaan meno aika koitti, mekin päätimme lähteä kotiin. Poikkesimme matkalla ABC:lla ja sitten kotiin.

Nyt on ihana mennä taas oman kullan kainaloon nukkumaan tietäen että mailmassani on kaksi ihanaa omaa miestä<3 Hyvää yötä kaikille<3

perjantai 4. maaliskuuta 2016

Mailman täydellisin päivä 21+4!

Nukkuminen oli in toissijainen asia tänä aamuna. Nousuin jo varttia vaille kahdeksan. Istuskelin ja pakkailin loppuun. Anoppi haki minut vähän ennen kymmentä ja vei minut kirpparin pihaan ja lähti itse katsomaan isäänsä lääkäriin.

Minä menin kirpalle siivoamaan pöytää ja vein pari uutta vaatetta sinne. Kiertelin pienen tovin sielä pöytiä läpi, mutta ajatukset olivat liikaa poissa. Lähdin käymään nopeasti moikkaamassa Roosaa ja sitten pitikin jo kiiruhtaa bussiin. Löysin suht helposti oikealle laiturille ja bussi tulikin siihen melkeimpä heti. Istuessani siään ja paikalleni mietin matkalla koko laajaa skaalaa jota raskaus on mukanaan tuonut.

Pääsin tampereelle ja menin koskikeskukseen odottamaan äitiä. Äiti tuli pian ja kävimme syömässä manhattanilla ja jälkiruuaksi ihanaa minettijäätelöä. Äiti osti minulle myös hupparin ja löysin vielä itselleni henkkamaukalta kivan topin. Kävimme yhdessä vielä tigerissä hakemassa Klaralle penaalin ja uudet kynät.

Menimme sisään terveystaloon odotushuoneeseen. Meillä oli hyvin aikaa ja kävin vessassa ja muutenkin rauhoitun. Pian tuli meidän vuoro ja menimme sisään huoeeseen. Huomasin heti ettei täti ollut se joka meillä on aina ollut ja olin hieman pettynyt. Minun oli todella vaikea löytää hyvä asento penkillä koska se oli liian vaakatasossa. Pääsin kuitenkin jonkinmoisesti makaamaan ja täti aloitti työnsä. Ensiki näimme että pieni sydän oli paikallaan ja kunossa, sivuääniä ei näkynyt ja kaikki oli kehittynyt loistavasti. Täti tarkisti kaikki mahdolliset rakenteet ja sanoi aina joka väliin, että ei löydy poikkeavuuksia. Sitten hän kysyi tuleeko meille kysyttävää vielä ja olihan meillä kysymys. Sain kysymykseen erittäin hämmentävän vastauksen, jota en osannut odottaa. "Tässä näkyy kivespussit" . It's a BOY!! Saimme monen monta kuvaa isille vietäväksi. Lähdimme molemmat pää pilvissä leijuen ja soitimme vuorotellen odottaville ihmisille soitellen. Kerroimme uutisen niin monelle kun vain pystyimme. Kävimme linkosuolla viellä kahvilla ja isä haki meidät kaupungista.

Pääsin kyydillä hervantaan, jossa Aksu jo minua odotti. Kävimme hakemassa kaveriltani meille autokaukalon ja sitterin. Ja sitten pikapikaa kotiin.

Pipsa odotti minua jo pihassa ja lähdimme melkein suoraa päätä kohti eedeniä. Ensin saunoimme ja sitten menimme lillumaan. Kävimme aina välillä saunassa ja sitten takaisin altaille. Kävimme myös ulkoaltaassa ja minä läskin rengasliukumäen kertaalleen. Päätimme puoli yhdeksän aikaan lähteä lopullisesti pesuille. Kävimme kaikki kolme saunaa läpi ja pesimme itsemme. Menimme pukuhuoneeseen laittautumaan ja sitten syömään. Söimme eedenin ravintolassa juustohampparit ja sitten kotiin.

Matka oli hauska kun molemmat olivat ihan uupuneita. Kävimme vielä moikkaamassa yövuorossa olevaa Minnaa ja viivyimme tunnin verran. Vihdoin kotiin päästessäni olin niin väsynyt, että halusin vain Aksun viereen nukkumaan<3
Täydellinen päivä parhaat ihmiset ja tapahtumat<3




torstai 3. maaliskuuta 2016

21+3!

Tänään oli se aamu kun minä piittaamatta muista nukuin. Heräsin välillä katsomaan kelloa ja aina vain jatkoin nukkumista. Lopulta kahdentoista jälkeen ei vain elään tullut uni. Nousin ylös ja aloin siivota kotona. Järjestelin paikkoja ja Roosa ilmoitti että olisi pian valmis lähtemään.

Hän tuli hakemaan minua ja lähdimme uskilaan laittamaan Tuulalle kynnet kuntoon. Nyt on mamman ja miniän kynnet nättinä taas.

Tulin uskilasta kotiin ja aloin katsella kauniita ja rohkeita. Aksukin tuli pian kotiin ja katselimme hetken leffoja netflixistä. Päätimme vielä käydä uskilassa kahvittelemassa ja niin teimme. Raskaushimot teki tepposet uskilassa ja oli pakko saada eilistä perunamuusia ja silliä!! Kaadoin vielä sillien lientä perunamuusiin ja sekoitin ne keskenään. Voi morje mulla oli hauskaa kun muut kakoi vieressä ja minä vedin kuola valuen minun sillimuusia sillillä!

Illalla olin hetken vielä Pipsan kanssa ja nyttemmin kotona. Pakkausta huomista ultraa ja kylpylää varten<3

keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Hormoonihirviön paluu part satamiljoonaa 21+2!

Päätin aamulla soittaa terveystaloon ja varmistaa aikoja, kun en ollut varma. Soitin heti kahdeksalta ja tajusin että voin hyvin jäädä siitä hereille. Eikä ollut edes kamalan tylsää vaikka yksin olinkin kotona parisen tuntia. Anoppi tuli piakkoin tästä ja lähdimme kirpparille.

Pääsimme perille ja menimme siivoamaan pöytäämme, joka oli taas kuin myrskyn jäljiltä. Tuula oli laittanut Akin ja Anun vanhoja leluja myyntiin ja niiden joukossa on setti, johon kuuluu Hercules ja pegasos sekä pari muuta hahmoa. Olimme ajatelleet, että ne myydään settinä ja laatikossa on lappu jossa lukee että kaikki osat kuuluvat yhteen. Huomasimme, että pegasos on hävinnyt, mutta muut osat olivat paikallaan. Kiersimme koko kirpputorin ja etsimme sitä. Lopulta se löytyi kassalta ja saimme kuulla, että joku nainen oli kysellyt sen hintaa ja olisi halunnut ostaa vain sen. Palautimme sen meidän pöytään ja myyjä lupasi kertoa tälle naiselle, että pegasos kuuluu Hercules settiin ja ne myydään yhdessä mikäli nainen tulee kyselemään.

Siivottuamme pöydän menimme tokmannille. Minun piti ostaa lankoja, mutta päädyin kassalle kaksien kolitsihousujen ja kolmien boksereiden kanssa. Naiset sanovat aina että shoppailu rauhoittaa mieltä.. tämä on totta, minä tosin ostan vain Akille vaatteita.

Seuraavaksi kävimme ruokakaupassa ja siitä menimme uskilaan. Mamma teki taas ruokaa ja voi juma oli jumalaista saada kalaa pitkästä aikaa. Söimme ja lähdimme koskiin Aksun kanssa.

Menin Roosalle kynsiin ja taas on kivat kynnet. Näin myöhemmin myös Pipsan nopeasti!

Nyt koti ja Aki ja pian uni<3

tiistai 1. maaliskuuta 2016

21+1!

Olimpa kerran taas reipas ja lähdin vähän kymmenen jälkeen tallille Minnan kanssa. Tuntui kovin hassulta kun tallissa ei tarvinnut tehdä muuta kun laittaa ruuat turpoamaan. Minnan yksi "vuokraaja" oli luvannut tehdä muut hommat tallissa. Me pääsimme siis aika pian laittamaan hevosia ratsastuskuntoon.

Talutin ensin Minnan siskon tyttöa Fannin selässä hetken matkaa. En voi uskoa kuinka pieni tyttö voi olla niin rohkea. Olen ymmärtänyt, että tyttö on vasta kolme vuotias ja hän istui yksin ponin selässä, eikä saanut edes pitää kiinni hänestä. Niin kaunis ryhti ja täydellinen keskittyminen ratsastukseen. Olin aivan ymmälläni. Seuraavaksi oli minun ja Minnan vuoro lähteä "maastoilemaan". Kävelimme metsäkansan tien päähän ja takaisin. Meno matka oli todella miellyttävä ja uskalsin ottaa jopa pari metriä ravia, kun taas paluumatka oli kamala. Poni aisti selkeästi pääsevänsä tällä matkalla kotiin ja tarhaan syömään ja käyntimme oli ravin seikaista laukan nostoa noin joka toisella askeleella. Loppumatkan kuljimme siis Minnan ja Pablon takamuksessa kiinni, jottei Fanni päässyt tekemään typeryyksiä törmäämättä Pablon peppuun.
Saimme ratsastuksen hoidettua ja konit takaisin tarhoihin. Niin olimme tallilta valmista kauraa.

Kävimme pikaisesti kirpputorilla siivoamassa meidän pöydän ja vielä apteekissa. Sitten Minna lähti kotiin ja minä menin sittarin kautta neuvolalle. Minulla oli mukava sijais täti ja hän kuunteli äänet. Meitä huvitti kun Papu meni doppleria karkuun minkä ehti ja neuvolan täti sanoi että hän selkeästi touhuaa mahassa jotain kun syke liikkui 150-160 välillä. Kova touhukas vauva sielä tarpoi menemään ja tämä mamma sai taas mielenrauhan.

Pääsin kotiin ja nukuin hekten. Illalla lähdimme Pipsan kanssa syömään tampereelle. Ajelimme lisäksi kylää ympäri ja juorusimme meidän normaaleja "tyttöjen juttuja". Illalla Aksun kanssa kotona ja ihan pian nukkumaan <3 Hyvää yötä!