Kata soitti että keitänkö kahvia ja tottakai seura minulle kelpasi. Joimme kahvia ja juorusimme. Kata kuuluu ystävistäni siihen kastiin, että luottamus on 100% ja olemme parhaita kaveruksia. Emme nää usein, mutta kun näemme tuntuu kuin viimekerta olisi ollut eilen. Harva ystävä on enään niin iso osa elämääni kun hän. Kävimme myös hesessä syömässä. Minun piti siis tosiaan pudottaa kiloja neuvolatädin mieliksi, mutta äkillinen tapponälkä vei myös tänään voiton.
Kun Kata lähti menin päiväunille. Nukuin lähes siihen asti kun Aksu tuli kotiin. Möllötimme kahdestaan hetken ja lähdimme apteekin kautta uskilaan. Minun oli pakko hakea heinixiä ja kortisonia. Soitin siis tästä rutosta neuvolaan ja täti sanoi että koitetaan ensin hoitaa allergisena reaktiona katsotaan uudestaan jos ei tepsi. Otin uskilassa jo heinixin. Tutustuimme anoppini Tuulan kanssa Aksun neuvolakorttiin. Olisi kiva lukea niitä, jos niistä saisi joku selvää. Satunnaisia sanoja saattaa ymmärtää pitkän lauseen seasta. Miksei niitä voi kirjoittaa tikkukirjaimilla niin että muutkin saisivat selvää?Kävimme koskiin tultuamme leikkimässä autotohtoreita Aksun kaverille. Tai siis Aksu oli tohtori ja minä laiska sairaanhoitaja, joka istui autossa. Tulimme kotiin ja kävin suihkussa. Aksu rasvoi minut ja nyt jään jännittämään onko siitä kortisonista mitään apua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti