Melkonen aamu heräsin yllättävästi jo puoli kymmenen, koskahan viimeks oon herännyt ennen yhtä ellei ole ollu herätystä. Onneksi Anu soitti ja pyysi mukaansa Anoppilaan. Aikaisessa heräämisessähän ei ole muuta vikaa kun se, että päivät ovat liian pitkiä istua yksin kotona.
Uskilassa oli täysi joulutohina päällä, ainoa puuttuva asia oli tietysti joulukuusi. Päätimme Anun kanssa piristää mammaa ja lähteä talon taakse kaatamaan sitä. En olisi kuuna päivänä uskonut että minä saisin joskus kaataa oman joulukuusen ja vielä luvan kanssa. Lähdimme Anun kanssa ja löysimmekin pian sopivan. Meillä oli mukana ainoa löytynyt saha joka oli kaiken lisäksi rautasaha. Anu sahasi ja minä pidin kiinni. Kaadettuamme kuusen veimme sen pihaan. Mamma löysi kaikista kamalimman näköisen kuusenjalan, joten ajattelin "Ihan hyvä kun sen maalaa". Tuumasta toimeen vanha ruosteinen kuusenjalka sai uuden muodon ja värin nimittäin joulunpunainen. Saimme siihen kuusen pystyyn ja mikä parasta vielä itse saimme sen koristella. Ei ehkä kaunein, mutta itsetehty alusta alkaen. Hyvä mieli siitä tuli.
Lähdin mamman kanssa koskiin kauppaan ja siitä kotiin. Pipsan kanssa nopea ruuan haukkaus Subwayssä ja takaisin kotiin. Aatun kanssa paketoimme viho viimeiset lahjat ja lähdimme tonttuilemaan uskilaan. Menimme Jaanan (Aatun tädin) mökille istumaan nuotion ääreen. Viivyimme hetkenn ja lähdimme tampereelle moikkaamaan Tipua. Hah oli pakko käydä verestelemässä muistoja vanhalla koululla.
Oli se taas oma hetkensä, kuten aina. Vaikka emme vuoteen tapaisi se tuntuu eiliseltä kun olimme yläasteella. Hän on vanhimpia ja parhaimpia ystäviä mitä minulla on. Vielä tampereelta pispantallille Pipaa moikkaamaan ja sitten kotiin. Nyt tässä kirjoittelen ja odotan koska tulee uni silmään. Huomenna on meidän ensimmäinen yhteinen joulu Aatun kanssa <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti