Kuinka voikaan päivät olla tylsiä kun on yksin kotona? Tuntuu että kello valuu vain eteenpääin. Sitten kun on yksin on niin helppoa alkaa miettiä kaikkea pahaa. Omissa ajatuksissani ei ole tilaa onnellisille ajatuksille. Pelottaa että kaikki ei ole hyvin, siitä ei siis ole mitään merkkejä mutta jotenkin tuntuu että ei se vaan voi onnistua. Sillon kun on jotain tekemistä ei ole murheille siaa. Pitäisi kokoajan tehdä jotain ettei kerkiä istua. Onneksi pääsin kälyn kanssa käymään Subwayssa, sai vähän jotain muuta ajateltavaa. Mahani senkun kasvaa.. ei näy varpaita enää.
Illalla pääsi tuulettamaan päätä ja pankkikorttia ihmishelvettiin. Ideaparkista tuli ostettua loput joululahjat. Nyt Joulu saa tulla I´m ready!!
Huomenna äitille siivoileen ja illalla heppailee. Torstaihin enää 3 päivää.. <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti